Olin menossa vessaan tarpeilleni. Minulla oli kännykkä takataskussani. Rakas samsung galaxy s 4 mini. Kaikki piti olla kohdillaan. Stressin vauhdittamana olin kuitenkin sähläysalttis.
Se kostautui. Kuului kolinaa ja PLOMPS.
Pahin painajaiseni kävi toteen. Puhelin oli vessanpöntössä. Kauhuissani nostin sen nopeasti takaisin pois vedestä. Kävin viemässä opettajalle yhden paperin ja sen jälkeen tarkistin puhelimen vahingot. Se oli sisältäkin märkä akkuineen kaikkineen ja olin kauhuissani. Paperilla pyyhin epätoivoisesti vedet pois ja pistin pöydälle kuivumaan. Annoin puhelimen olla akku pois ja kuori avattuna niin, että se saisi kuivua rauhassa. En ollut koko päivänä varma, tulisiko puhelin enää käynnistymään tai toimimaan tämän jälkeen.
Onneksi koulukaverini pelasti tilanteen. Hän antoi tarkat ohjeet siitä, kuinka kuivattaa luuria pitkään ja antoi lainaksi vanhan puhelimensa kunnes omani olisi kunnossa. Luulin saavani vasta seuraavana tietää puhelimeni kohtalon.
Päivä kului. Oli tekemistä. Illalla kotiintultuani pistin luurin patterin päälle kuivumaan.
Se oli siinä kolmisen tuntia.
Sitten otin sen akkuineen päivineen. Kädet täristen avasin huawein kuoren ja otin akun sekä sim-korttini sieltä pois. Sijoitin oman akkuni puhelimeen sekä simkortin. Sitten painoin virtanappia.
Yhden kauhunsekaisen hetken ajan luulin, ettei se käynnistyisi. Naamani ehti vetää pettymyksen kun se yhtäkkiä värähti kädessäni elon merkiksi. HURRAA puhelimeni toimii taas !!!
Kärsivällisyys kannattaa ja huolellisuus. Sekä stressin välttäminen kaikin keinoin. Ettei vaan kuulu enää toista kertaa sitä PLOMPS -ääntä ja puhelin olisi jo mennyttä kalua.
Älkää siis hyvät ihmiset ottako mallia minusta!!!
Yours, m3r1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti